Ajasta toiseen, valheesta toiseen. Kiertelemme toisiamme kuin aaveet, kuin henkäys pakkasaamussa. Lankamme ovat kietoutuneet vahvemmin kuin luulimme, vahvemmin kuin tiesimme. Kuun valossa häälyvät varjomme sulautuvat yhteen eivätkä erkane enää. Ruhjeiset raajani sopivat täydellisesti sinuun pimeässä peiton alla, pimeässä, jossa olemme samaa väriä, samaa ihoa.
Jokainen päiväni on sinun, nyt ja aina.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti