i'd burn through the cities

Jos löytämisen sijasta tärkeintä on etsiminen, minä olen saavuttanut monen ihmiselämän verran. Jos määränpäätä merkittävämpää on itse matka, olen oppinut vuosisatojen verran elinaikanani.

Olen jo valmis saapumaan sinne, minne minun oli tarkoitettu pääsevän.

despair says little, and is patient

Hämärässä, muutaman kynttilän valossa, peilistä tuijottaa takaisin valvonut tyttö tummine silmänalusineen, kultaa kasvoissaan. Kultaa silmäkulmissa, sillä onhan nyt joulu, ja tyttö haluaa kimaltaa ihan yhtä kirkkaasti kuin muutkin. Hän tuijottaa tarkkaan peilikuvaansa, yrittää nähdä paljastavatko nuo petolliset silmät sisällä piilevän salaisuuden. Näkevätkö kaikki muut sen, minkä minäkin näen?

Kävellessään pihan poikki pimeässä, rakkauden jäljet kaulallaan ja ranteessaan, hän ihmettelee miten tähän päädyttiin. Mihin katosi lämpö, valo, suunta? Pimeässä ilman kiintopistettä, pimeässä ilman ketään. Tienhaarassa, ilman minkäänlaista opastusta, ja jokainen tie päättyy erilaiseen virheeseen.

Makaan pölyisellä vintin lattialla, kaikkien muiden ajatusten yllä, enkä saa unta.

my devil danced with his demon and the fiddler's tune is far from over

Virhettäni ei haudattu tarpeeksi syvälle. Se jätettiin suoraan pinnan alle, piiloon käsieni arpien taa. Päivästä toiseen se polttaa, värjää elämäni harmaudellaan. Kannan puutteeni hiljaa kärsimättä mutta myöskään anteeksi pyytämättä. Minä en ole se mitä olet etsinyt kaikki nämä vuodet. Minä en ole se, joka luulit minun olevan. Valepukuni repeilee ja naamioni halkeilee.

Kylmä kyynisyys särkee luitani ja kannan jatkuvaa vihaa sisälläni. Miten ihmeessä voisin antaa sinulle mitään, kun en pysty rakastamaan edes itseäni? Pakenen jatkuvasti elämää, vastuuta, aikuisuutta. Piiloudun tuhansien valheellisten sanojeni taa, peitän puutteeni korulauseilla.

All fiction is lies, and all writers are liars.

omnia mutantur, nihil interit

Ajasta toiseen, valheesta toiseen. Kiertelemme toisiamme kuin aaveet, kuin henkäys pakkasaamussa. Lankamme ovat kietoutuneet vahvemmin kuin luulimme, vahvemmin kuin tiesimme. Kuun valossa häälyvät varjomme sulautuvat yhteen eivätkä erkane enää. Ruhjeiset raajani sopivat täydellisesti sinuun pimeässä peiton alla, pimeässä, jossa olemme samaa väriä, samaa ihoa.

Jokainen päiväni on sinun, nyt ja aina.

resentment is like taking poison and waiting for the other person to die

rauta on kylmää vasten poskea
kättesi jälkeen vereslihalla
niinkuin polttomerkitty sä olit silmiini
olet mulle liekit ja minä bensiini

may each and every one of us always give the devil his due

Elämä ottaa oman suuntansa, asettuu omaan uomaansa kysymättä minulta lupaa. Välillä tuntuu kuin minulla ei olisi omaa tahtoa ollenkaan, ajelehdin virran mukana virheestä toiseen, pysähtymättä hetkeksikään hengittämään. Aamulla valo sattuu silmiin ja hengittäminen on vaikeaa. Kipu valtaa koko ruumiin häpeän lailla, kuin muistuttaen tehdyistä virheistä ja vääristä valinnoista, ja minä voin pahoin.

abyssus abyssum invocat

Istun ja tuijotan ulos ikkunasta näkemättä kuitenkaan mitään. Lasi on kylmä vasten otsaa ja minua paleltaa.

Keskiyön jälkeen, yön hiljaisina tunteina, on aina vaan vaikeampaa uskotella itselleen asioiden olevan hyvin. Kulissit tuntuvat kaatuvan niskaan, vuorosanat takertuvat kurkkuun ja valitsemani rooli ahdistaa.

Vielä vähän aikaa sitten kaikki oli hyvin. Vielä hetki sitten en edes harkinnut muuttavani suuntaa, poikkeavani polulta jonka itse olen valinnut. Ja nyt, nyt yritän selvittää ajatusteni sekaista vyyhtiä, ymmärtää miksi olen tässä ja minne haluan mennä.